Sähköautoilu
Ajaminen
Sähköauton kuljettaminen ei eroa juurikaan muista ajoneuvoista. Kaikista löytyy pääasiallisesti kaksi poljinta, joista toisella käytetään jarrua ja toisella säädellään nopeutta. Osassa sähköautoissa toimii myös yhden polkimen ajo, jolloin auto jarruttaa keräämällä energiaa kun jalka nostetaan polkimelta ja ajoneuvo osaa myös pysähtyä ilman, että jarrupolkimeen kosketaan. Vaihteita ei pääsääntöisesti ole (joitain poikkeuksia löytyy), mutta kulkusuunta valitaan säätimestä, joka voi muistuttaa pientä vaihdekeppiä. Sähköautoissa on monia kuljettamista helpottamaan tehtyjä ominaisuuksia, mutta päävastuu on yhä kuljettajalla ja auton pitää olla aktiivisesti kuljettajan hallinnassa.
Matkan suunnittelu
Koska sähköauton lataaminen ei ole aivan yhtä nopea prosessi, kuin tankkaaminen, niin pidemmälle matkalle lähdettäessä on matka-ajassa hyvä ottaa huomioon lataustauot. Suurteho latauspisteellä lataamiseen menee noin kahvi- ja vessatauon verran aikaa ja lounastauon aikana ladattu akku riittää jo pidempäänkin etappiin. Koska akun lataaminen aivan täyteen ei ole järkevää ja monen sähköauton latauskäyrä laskee varausasteen täyttyessä, niin monesti nopein tapa on ladata akku 50-80% ja ajoittaa seuraava tauko kun akkua on noin 10-20% jäljellä. Matkan optimaaliset latausajankohdat sähköauton navigaattori osaa ehdottaa lähtiessä ja mukautua muutoksiin kulutuksen muuttuessa. Tauoista huolimatta, normaalin kuljettajan matka-aika esim. Helsingistä Rovaniemelle ei kasva kohtuuttomasti.
Lisätietoa latauspisteistä:
Olosuhteet
Valmistajat ilmoittavat euroopassa pääsääntöisesti toimintasäteen WLTP mittausten mukaisesti. WLTP toimintasäde on mitattu tietyissä optimi olosuhteissa, tietyllä kaavaan perustuvalla nopeudella ja ilmastointi pois kytkettynä, joten siihen ei kannata luottaa sokeasti. Kuljettajan ajotapa vaikuttavat toimintasäteeseen yhtälailla kuin keliolosuhteet.
Kesäkeleillä kun esimerkiksi 500 km WLTP toimintasäteestä vähentää 20%, eli 500 km * 0.8 = 400 km, niin todennäköisesti pääsee vaivatta seuraavalle latauspisteelle. Apulaitteiden, kuten ilmastoinnin, käytöllä on vaikutusta toimintasäteeseen. Näin voisikin sanoa, että toimintasäde on suurimmillaan noin 20°c lämpötiloissa, jolloin ilmastoinnin ei tarvitse juurikaan jäähdyttää, eikä lämmittää ajoveuvon sisätiloja.
Sateella sähköautolla voi ajaa normaalisti. Ajoneuvon suurtehoakku on suojattu roiskeilta, mutta jos ajaa hyvin syvään veteen, niin matka saattaa katketa, mutta tämä pätee lähes kaikkiin muihinkin ajoneuvoihin. Sateella kulutus kasvaa poikkeuksetta.
Talvella sisätilojen ja suurtehoakun lämmitys vie osan energiasta, joten mikäli auton WLTP toimintasäde on 500 km, niin talvella hyvin todennäköisesti pääsee vähintään 250 km matkan. Suomeesa on tehdään myös FLTP-kulutustestejä, joiden tarkoitus on antaa WLTP arvoja tarkempia tuloksia eri olosuhteissa.
Suomessa pidettävää yhteisöllisiä FLTP-tapahtumia järjestetään kolmesti vuodessa ja niiden tarkoitus on antaa realistisempia tuloksia sähköautojen kulutuksesta Suomen olosuhteissa. Tyypillisesti talvella tapahtuma pyritään järjestämään tammikuun pakkasilla, kevällä tapahtuma on ollut huhtikuussa ja kesällä heinäkuussa.
Lisätietoa kulutusmittauksista: